Rakas Joulupukki...

Minulla olisi vain yksi toive tänä Jouluna...

Koskaan ei vaan voi mennä putkeen!!! Nyt kun olemme saaneet Ainon "kuntoon" (joka tietysti kaikkein tärkeintä), niin sitten koira sairastuu ja sitten on taas uusi huolen aihe edellisen tilalla. :( Ainolla siis ruvennut refluksivaiva helpottamaan lääkityksen ja kiinteiden aloituksen myötä.

Mutta Brandyn yleiskunto on jo tovin ollut vähän huono... Masu reistaa vähän väliä ja Helmi on kuitenkin ollut ok. Ruokakaan ei meidän muorille maistu entiseen tapaan; mutustaa naama irvessä nappuloitaan ja joskus jopa jättää osan syömättä. Sama juttu myös herkkujen kanssa. Ennen hänelle upposi IHAN MIKÄ VAAN ja kaikki oli tuhottu nanosekunnissa. Jotenkin tuntuu myös, että Brandy ei enää heiluta häntäänsäkään niin usein, kuin ennen... Leikkimisestä ja Helmin kanssa riehumisesta tosin vielä innostuu!

Meillä oli myös nenäpunkki riesana (siis kummallakin koiralla) tuossa muutama kuukausi(?) sitten... Meikäläisen muisti ja ajantaju ei oikeen pelitä enää entiseen malliin... Anyways, nenäpunkki hoitui strongholdilla ja oireet hävisi. Nyt muutama viikko sitten alkoi taas omituiset "ryystämiset" kummallakin hurtalla, mutta sitten taas hävisi ihan yhtäkkiä. Sitten puskan takaa alkoi Brandyn yskimiset ja kakomiset... Ja ihan tässä viikon sisään Brandyn kaulaan on ilmestynyt kaksi pattia; toinen noin peukalonpään kokoinen, toinen pikkurillin pään kokoinen. Myös päälaelta löysin hieman pikkurillin päätä pienemmän patin. Sitten Brandy oksensi verta... :/ Tässä kun laskee näitä oireiluja 1 + 1, niin mielestäni siinä oli tarpeeksi aihetta lähteä käymään ell-vastaanotolla... Edes hakemaan punkkimömmöt mahdollisen uuden nenäpunkkitartunnan varalta.

Eläinlääkärissä vaaka kertoi karua totuutta... Brandy on laihtunut kilon! :O Viimeksi ollaan varmaan joskus puolisen vuotta sitten käyty vaa'alla. Silloin muori painoi 6,8 kg. Nyt hän painoi 5,75 kg. Okei, Brandy oli kyllä turhan tuhdissa kunnossa, mutta nyt hän on mielestäni jo vähän liian luinen. Brandyn ihannepaino olisi varmaan tuossa 6 kg tuntumissa. Eläinlääkäri tunnusteli Brandyn vatsaa, kuunteli keuhkot ja sydämen sekä mittasi kuumeen. Mistään näistä ei löytynyt mitään häikkää. Koitettiin saada verinäyte muorilta, mutta ei saatu kuin muutama hassu tippa, josta saatiin tulehdusarvot pyöräytettyä. Niissäkään ei ollut mitään häikkää. Lääkäri olisi toivonut, että oltais saatu verta kunnolla, että oltais saatu myös muita tutkimuksia tehtyä... Pateista ell sanoi, että hänen mielestään ei rasvapateilta vaikuta! Oli perjantai-ilta ja vastaanotolla oli aivan järkyttävä ruuhka. Eläinlääkäri pahoitteli, ettei nyt KERKEÄ tekemään enempää. >:( Meitä pyydettiin tulemaan seuraavana päivänä uudestaan otattamaan ohutneulanäytteet kaulan pateista. Saimme myös varuiksi advocate-kuurit (mahd. nenäpunkkia varten) kummallekin koiralle. Seuraavana päivänä sitten takaisin lääkäriin... Onneksi meidän ei tarvinnut enää maksaa klinikkamaksua, eikä vastaanottomaksua. Pateista otettiin näytteet ja uutiset eivät tosiaan olleet kovin mukavat; pateista löytyi soluja, eli eivät siis ole rasvapatteja. Nyt sitten alkoi huolettamaan TODELLA PALJON! Näytteet lähetettiin maanantaina patologille tutkittavaksi ja tuloksia joudumme odottamaan ainakin kaksi viikkoa! :( H**vetin Joulu sotkee nyt kaiken... Tällä välin emme voi tehdä muuta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta. Tai siis voisimme toki otattaa jo röntgenit ja uät, mutta päätimme nyt odottaa tuloksia ensin.

Joten... Rakas Joulupukki, tämän vuoden hartain toiveeni on, että saisimme meidän rakkaan karvamuorin takaisin kuntoon! :'( Maailmani romahtaa, jos saamme huonot uutiset patologilta. En tiedä, miten semmoiset uutiset kestäisin. Brandy on mun ensimmäinen koira, joten voitte vaan kuvitella, miten tärkeä hän on mulle! <3 Ja hänellä ei ole ikää kuin vaivaiset 5 vuotta! Vielä olisi monia yhteisiä vuosia edessä. Miten Helminkin kävisi, jos yksin jäisi?!?