Deep Blue Sea "Helmi"

Tervetuloa lukemaan Helmin sivua!

Helmi tassutteli elämäämme perjantaina 4.3.2011. Alun perin meille ei pitänyt tulla toista koiraa, mutta toisin kävi... Tässä Helmuskan tarina. :)

Kuva: Satu Tuominen

* Nimi: Looney Toonie's Deep Blue Sea

* Kutsumanimi: Helmi

* Rotu ja väri: Shetlanninlammaskoira, blue merle

* Säkäkorkeus: n. 35,5 cm

* Syntynyt: 12.1.2011

* Isä: Blomlane's True Blue "Robin"

* Äiti: Looney Toonie's Bridget Jones "Brandy"

* Helmi @ KoiraNet

Brandy rupesi synnyttämään ensimmäistä pentuettaan (Looney Toonie's D-pentue) 12.1.2011. Erityisen jännittävän päivästä teki myös se, että kyseinen päivä oli ensimmäinen päiväni korkeakoulussa. Hyvä ajoitus kerrassaan! Kaiken kaikkiaan pentuja syntyi neljä, joista Helmuska syntyi toisena. Syntymäaika oli klo 11:06 ja paino 250 g. Helmi oli pentueen isoin ja KARVAISIN pentu, ihan luovutusikään saakka, ainakin muistaakseni. Helmi oli myös pentueen ainoa blue merle pentu.

Kävimme katsomassa Brandyn vaaveja ensimmäisen kerran, kun ne olivat 3 vrk ikäisiä. Ja voi sentäs, Brandy oli niin tunnollinen äiti! En olisi ikinä uskonut meidän Brandysta löytyvän sellaisia piirteitä. Kun lähdimme takaisin kotia päin, Teemu alkoi ruikuttamaan, että eikö me nyt voitais ottaa yhtä vaavia. Minä pidin pääni ja sanoin, että ei käy. Tätä ruikuttamista jatkui ja jatkui, siskonikin halusi niin kovasti antaa meille yhden Brandyn vaaveista sijoitukseen. Kieltäytyminen kävi tietenkin koko ajan vaikeammaksi, sillä kävimme säännöllisesti katsomassa Brandya ja pentuja... Ja kerta kerralta pennut oli kasvaneet ja muuttuneet yhä suloisemmaksi.

Brandy hoitaa Helmiä

Yhtenä iltana, kun ajelimme Teemun kanssa siskoni luota kotiin, aloimme vakavasti keskustelemaan pennun ottamisesta. Teemun mielipide oli varma; hän halusi pennun. Mitä ihmettä, tuo ihminenhän ei tykännyt koirista ollenkaan pari vuotta sitten! Ja nyt sitten uutta koiraa hankkimassa. Teemu ja siskoni sai lopulta lämmiteltyä minutkin ajatukselle, että ottaisimme uuden perheenjäsenen... Ja niin se pääni vaan kääntyi ja yht'äkkiä olin innolla hamstraamassa kaikenlaista pentukrääsää.

Aluksi suunnittelimme uros-pentua (Looney Toonie's Dude of Hazard "Rocky"), mutta jouduimme yllättäen vaikean päätöksen eteen ja pohtimaan koko pentuasian uudestaan. Päätös oli vaikea, mutta päätimmekin tarjota kodin nartulle... Eli Helmille. Teemu toivoikin enemmän narttua ja minä vuorostaan muun väristä, kuin tricoloria. Kummallekin jotain siis. Ja onneksi myös "Rocky" sai ihanan kodin Teemun vanhempien luota! Jouduimme miettimään nimeä tyttö-vaavelille hyvin pikaseen, mutta tuo Helmi tuli aika nopeasti mieleeni ja se miellytti myös Teemua. Keksin sen Helmin turkin väristä, kun se on osittain semmonen Helmen värinen. Ja "syvässä sinisessä meressä" on tietysti Helmiä. :)

Helmi ja Rocky 4.3.2011

Helmi oli pikku-pentuna aika ujo... Ensimmäiset päivät uudessa kodissa oli neitokaiselle aika jänskiä. Ensimmäinen ulkoilutus meni kuitenkin tosi hienosti. Helmi tottui kaulapantaan tosi nopeasti ja osasi kävellä remmissä melkeinpä heti. Mutta tosiaan se ujous, se oli meille jotain aivan uutta... Kaikki, mitä ulkona voi kohdata, oli Helmille aivan kamalaa. Siis esim. pyörät, lastenvaunut, ihmiset, autot, roskikset jne. Helmi oli myös kova räkyttämään pentuna ja sisäsiisteyden kanssa taistelimme jopa 9 kk asti. Tästä saattaa saada semmoisen kuvan, että Helmi olisi ollut aivan kamala pentu... No ei nyt kuitenkaan. Helmi on aina ollut todella tottelevainen ja kiltti, verrattuna Brandyyn. Jopa se räkyttäminenkin saatiin kuriin, vaikka Brandy oli monesti yllyttämässä vieressä. Siis oikeastaan ainoat ongelmat meillä oli tuon ujouden ja sisäsiisteyden kanssa. Helmin ainoa tuhotyö pentuna oli kengännauhojen mutustelu. Not a big deal.

Helmi 10 vkoa

Nykyään Helmi on luonteeltaan to-del-la vilkas (edelleen) ja aina hyväntuulinen! Juokseminen ja riehuminen on tämän neidin lempipuuhaa. Brandyn rökittäminen oli Helmistä myös tosi hauskaa. :D Tästä koirasta voi todella sanoa, että hän omistaa meidät, eikä me häntä! Helmi on meinaan aivan mielettömän kiintynyt meihin ja tulee aina syliin istumaan jne. Siellä missä mamma/pappa, siellä myös Helmi. Myös Helmin bestiksiä ovat kaikki Kennel Looney Toonie'sin karvatassut, mukaan lukien siskoni ja hänen miehensä. Helmi tykkää myös kovasti meidän lapsista. Hän leikkii heidän kanssaan ja paimentaa heitä aina tarvittaessa. ;) Meidän lapset voisi siis myös listata Helmin bestiksiin. <3 Helmistä onkin kuoritunut vuosien saatossa melkoinen paimenkoira... Paimenvietit nostavat usein päätään, kun lapset riehaantuvat leikeissään ja silloin Helmi on myös kova haukkumaan. Muuten Helmi ei mielestäni paljoa hauku. Niin ja ulkona Helmi tykkäisi jahdata lintuja, rusakoita, oravia yms. ihan hirveästi. :P Helmi ei ollenkaan tykkää trimmaamisesta ja kynsien leikkaamisesta. Meidän "drama queen" usein esittää, että hän tekee kuolemaa juuri sillä hetkellä, kun kynsiä leikataan ja takkuja selvitellään turkista. Helmi ei myöskään tykkää vieraiden ihmisten koskettelusta, tai ainakin tarvitsee jonkin verran aikaa ennen kuin "lämpeää" vieraille... Ellei vierailla ole sattumoisin nameja tai joku lelu kädessä! Tähän neitiin meinaan uppoaa lahjonta erittäin hyvin! :) ONNEKSI! Helmi on aika "roturasisti", sillä usein hän uskaltaa lähestyä vain toista shelttiä. Helmi tarvitsee siis aikaa tutustuakseen vieraaseen koiraan.

Helmi (1 vee) ja Brandy (3 vee) riehumassa metsälenkillä

Helmin kanssa ollaan touhuttu vaikka mitä... Ollaan käyty pentukoulussa, näyttelykurssilla, mätsäreissä, oikeissa näyttelyissä, koiratanssissa ja agilityssa. Alun perin Helmi tuli meille sijoitukseen, mutta valitettavasti Helmi sairastui märkäkohtuun syyskuussa 2012. Helmin kohtu ja munasarjat oli siis leikattava pois, niimpä meidän prinsessa ei voikaan tehdä kauniita lapsosia tähän maailmaan. :( Tärkeintä kuitenkin, että Helmi pelastui noinkin vakavasta sairaudesta! <3

Helmi erkkarissa (PEK4), Lohja 1.10.2011
Kuva: Satu Tuominen

Helmi oli meille vähän tommonen yllätyslapsonen, jonka kanssa ollaan koettu turhautumiset ja sen jälkeen monet onnistumiset. Tiedän sydämessäni, että Helmin oli tarkoitus tulla juuri meidän perheeseen. Helmi on antanut meille rutkasti iloa ja onnellisia hetkiä. Olen niin onnellinen Helmistä; meille hän on täydellinen koira. <3 Helmin katse muistuttaa niin ihanasti Brandya. <3

<3 Helmi ja äippä <3 Ilman Brandya meillä ei olis Helmiä <3