Uudet trimmisakset

Hihhih, nyt vasta silleen kunnolla tajusin jonkin asian muuttuneen... :)

Ennen

Jälkeen

Olin vielä kirjottanut tohon ekaan kuvaan, että: "Helmi ei ihan vielä pysy (karva)mammansa perässä." Jaa, no nyt on asia korjattu ja Brandy tulee AINA perässä. :D

Tilasin viime viikolla Findogs -verkkokaupasta uudet trimmaussakset, sillä noi entiset on harvinaisen pebasta! Tavalliset trimmisakseni ovatkin palvelleet jo kolmisen vuotta, enkä maksanut niistä 20 euroa enempää. Ne ovat niin tylsät, että niillä ei leikkaa edes paperia! Ja ohentavat sakset olen ostanut joskus viime vuoden puolella Mustista ja Mirristä. Ihan suht. ookoosti ovat pelittäneet, MUTTA ne tippuivat yks ilta lattialle ja se säätöruuvi siinä saksen keskellä ilmeisesti vääntyi jotenkin, etten saanut enää fiksattua niitä kuntoon. Nyt ne jumittaa koko ajan, eikä leikkaa karvoja enää kunnolla ja sit ne vielä rahisee sillai inhottavasti. Tosi laatua! Mutta enpä niistäkään maksanut muistaakseni 15 euroa enempää... Muutenkin olen todella huono trimmaamaan, vihaan kaikkea käsillä näpertämistä! Ja auta armias, jos sakset ovat noinkin p*skat, niin pinna palaa kyllä hetkessä.

Anyway, surffailin erilaisilla keskustelupalstoilla ja ihan selkeesti parhaimmat trimmaussakset tulevat Saksan maalta. Merkeistä ehkä kehutuin oli Eicker Solingen, jonka valmistamia saksia käytetään myös ihmisten hiuksien katkomiseen. Mutta voi tsiisös miten kalliita; 70 eurosta ylöspäin yhdet sakset! Mutta tällä kertaa olin valmis maksamaan vähän enemmän kunnon saksista. Surffailin lisää ja löysin Findogs -verkkokaupasta Rose Line -merkkiset trimmaussakset (paketissa tavalliset ja ohentavat), jotka olivat tarjouksessa hintaan 75 euroa, normihinta 105 euroa. Yleensä hinta kertoo jo laadusta, mutta päätin surffailla lisäinfoa tuosta saksimerkistä ja kovasti oli myös tämä merkki kehuttu. Kysyin vielä siskolta ja hänkin sanoi, että kyllä pitäis olla hyvät. No perkules, laitoinpa tilaukseen ja toissapäivänä kävin hakemassa paketin postista... Ja nyt ihan ihmetyttää, että miten olenkaan näin monta vuotta pystynyt trimmaamaan niin p*skoilla saksilla! Siis ero on to-del-la huomattava. Ihmiset hyvät, maksakaa ekstraa kunnon saksista! Tätä mullekin toitotettiin, mutta näköjään piti oppia kantapään kautta tämäkin asia. Älä osta kakkaa, vaikka olisikin halpaa.

Btw, Findogsilla oli tosi nopea toimitus! Laitoin tilauksen viime viikon ke-iltana ja paketti oli noudettavissa jo saman viikon perjantaina. :)

Nämäkin sakset ovat siis saksalaiset. Ja näköjään ihmisten karvojen leikkaukseen suunnitellut. Hyvä. :) Ja väri on plussaa. ;D

Kävin muuten päivittämässä kaikki ylävalikon sivut (Brandy, Helmi, Brandyn & Helmin perhe). Käykää katsomassa. :)

Meillä on nyt agility B-kurssilainen :)

Tein päätöksen siitä, että ehdottomasti jatketaan tuota agilitya, vaikka se tekeekin loven lompakkoon. Olen vaan niin rakastunut tuohon puuhasteluun Helmin kanssa ja sydämeni pakahtuu onnesta, kun nään että toinen nauttii tuosta lajista. :) Ja se tunne, että mä ja Helmi kuulutaan yhteen, vahvistuu kerta kerralta. Ihan käsittämätöntä. Ja kyllähän mä olin siitä kuullut, että mitä enemmän koiran kanssa harrastaa ja puuhastelee, niin sitä enemmän se vahvistaa omistajan ja koiran välistä suhdetta... Mutta pakko se oli vaan itse kokea, ennen kuin tavallaan "uskoin" siihen. Mutta siis tosiaan, ens viikolla on viimeinen agility A-kerta. Mutta ilmotin Helmuskan siis B-kurssille, joka alkaa sunnuntaina 12.2. Nyt on sitten taas puuhasteltavaa seuraavaksi kuukaudeksi, jeiii!

Helmi oli ihan fiilareissa koko eilisen illan, ja niin olin itsekin. Agitreenit meni meinaan ihan nappiin ja olin onneni kukkuloilla. On se jännä, kun se oma hyväntuulisuus tarttuu myös koiraan. Brandykin oli meinaan koko eilisen illan ihan fiilareissa ja heilutteli häntäänsä koko ajan. :D

Kaikki esteet sujui ongelmitta... Ja niillä namuilla, voi sentäs, niillä on niin suuri vaikutus siihen suoritukseen! Se aivan kauhea rengaskaan ei ollut enää yhtään kauhea, kun käytin palkkana naudan jauhelihaa. :) Kokeiltin ekaa kertaa myös pussia ja Helmi meni siitä läpi kuin vanha tekijä. Ohjaaja oli kuulemma ihan varma, ettei Helmi suostu menemään sinne pussiin. Hahaa, näin ne koirat vaan yllättää. :D Käytin myös pussissa palkkana jauhelihaa. Tunnin lopuksi oli vuorossa kolmen aitaesteen hyppysarja... Sillä tavalla, etten ollut ohjaamassa Helmiä niille esteille, vaan ohjaajamme oli toisessa päässä namipussin kanssa rapistelemassa ja sitten käskysanalla "hyppy" pyydetään koira hyppäämään esteiden yli namipussin luokse... Sillai että itse jäin toiseen päähän. Tosi selvästi taas selitetty. :P No mutta, olin ihan varma ettei tuosta tule mtn, mutta ei siis niinku minkäänlaista ongelmaa ollut havaittavissa. Helmi paineli esteitten yli ihan innoissaan! Ohjaaja kehui tunnin päätteeksi, että Helmi on reipastunut aivan mielettömästi. Se oli todella kiva kuulla, hih. :> Ainii, ja en enää IKINÄ vie Helmiä pitkälle lenkille ennen agitreenejä. Neiti näyttää "toimivan" parhaiten duracellit täyteen ladattuina!

No mutta, siinäpä taas agilityjuttuja kerrakseen. Sitten muita juttuja... Maanantai-iltana kotiuduttiin siskon luota ja vähän kyllä jäi ikävä niitä karvakasoja siellä päässä. <3 Hoitohommelit meinaan sujui ongelmitta ja näin. :) Tuolla siskoreissulla muuten selvisi yks ikävä juttu, josta en nyt tällä kertaa kerro enempää, koska se ei ole 100 % varmaa... Mutta se asia kyllä huolestuttaa ja mietityttää kovasti. :( Toivon mukaan saadaan siihen asiaan selvyys piakkoin! Anyway, maanantaina oli myös periaatteessa viimenen mahdollisuus saada Brandy astutettua, mutta valitettavasti ei saatu sitä onnistumaan. :( Tarkotuksena oli siis käyttää siskoni koiraa, Ottoa, Brandyn sulhona. Mutta Otto oli vissiin vielä sen verran nuori ja kokematon, että ei päässyt "tositoimiin", vaikka todella kovasti yritti... Ja parilla kemiat kohtas ja lempi leiskui, ettei tosiaankaan siitä ollut kiinni. Ehkäpä seuraavasta juoksusta sitten...

Nyt on sitten mahdollisuus aloittaa jokin harrastus myös Brandynkin kanssa. Jotain positiivista! :) Pitäähän sitä yh-mammanki kanssa hieman laatuaikaa viettää. <3 Brandyn kanssa ei muuta ollakaan yhdessä puuhasteltu, kuin käyty pentukoulussa ja näyttelyissä. Eilen illalla lenkillä mietin, että mahtaako sillä harrastamattomuudella (kauhea sanahirviö, en keksinyt tähän muuta) oikeesti olla vaikutusta asiaan, että mun ja Brandyn välinen suhde on aivan erilainen verrattuna Helmiin... Toisaalta, Brandy oli jo pentuna aivan erilainen kuin Helmi. Brandy viihtyi aina omissa puuhissaan ja oli jotenkin "itsenäisemmän olonen"... Niin ja itsepäinen, sellainen Brandy osaa myös olla jos sille päälle sattuu! Helmi taas on aina ollut tommonen miellyttäjä ja mamman & papan sylissä viihtyvä vintiö. Who knows... Anyway, täytyypä ruveta selailee noita koirakoulujen sivuja, josko sieltä jotain kivaa löytyis! Esim. koiratanssi tai joku temppukoulu tmv. :)

Ajattelin tähän lopuksi koota kuvasarjan siskoni ihanista karvakasoista... Kun niitä niin ikävä on. <3

Hugo, vanha herra. <3 Tuntuu, että Hugo on ollut kuvioissa ikuisuuden... Ja tottahan se on, sillä Hugo on siskoni eka sheltti ja hän täytti viime viikolla 8 vuotta! Hugolla on todettu synnynnäinen sydänvika, mutta porskuttaa vieläkin ilman lääkkeitä. Hugo on todella ihmisrakas ja pusutteleva tapaus. :)

Siiri, Brandyn siskopuoli eli Helmin tätipuoli. Brandylla ja Siirillä on siis sama isä. Siiri on myös to-del-la ihmisrakas tapaus ja aina heiluttamassa häntäänsä. :) Siiri on saanut hiljattain pennut, joten turkki on tällä hetkellä vähän kadoksissa. :D

Kerttu, Siirin tytär. Elikkäs Helmin serkkupuoli.

Kerttu on aina hyväntuulinen ja tykkää ulkoilemisesta. :)

Clara, Brandyn siskopuolen tytär. Elikkäs tämäkin myös Helmin serkkupuoli. :) Clara on minusta niiin kaunis nuori neitonen! Clara on nyt siinä iässä, että testailee kuka on pomo ja osaa olla välillä melkoisen itsepäinen. Persoonallinen tapaus. ;) Clara tykkää ulkona riekkumisesta.

Sitten Selma, the grandmother! Brandyn äiti, eli Helmin mummeli. Brandy on saanut nuo Selman ylisöpöt silmät! Selmallakin on erityinen paikka mun sydämessä, sillä muistan sen päivän kuin eilisen, kun kävimme siskon kanssa hakemassa tämän rinsessan kotiin. <3 Selma on myös hyvin persoonallinen tapaus... Eli luonnetta löytyy, mutta se tekee Selmasta Selman. Ihana "pikku-riiviö". :)

Otto-herra, jonka piti siis olla Brandyn sulho. Aivan mielettömän söpö, kiltti ja rauhallinen tapaus! Otto on kotoisin Puolasta. Jos Ottoa erehtyy rapsuttamaan, niin sitten hän kerjää rapsutuksia koko ajan. :D

Zorro! <3 Lauman uusin tulokas Tanskasta.

Hyvin rauhallinen tapaus pennuksi, todella hurmaava pikku-miäs! Kauhee ahmatti vaan. ;)

Ja tää on varmaan Helmuska, joka ihastui siskoni keittiössä olevaan koirapetiin. Se oli Helmuskan lempipaikka. :) <3

Kuvista puuttuu Eetu (Brandyn veli) ja Tomppa, koska miekkoset olivat koirahoitolassa lomailemassa Brandyn juoksujen takia.

Sitten vähän riehukuvia metsälenkiltä...

Hoitohommissa

Moikka vaan täältä lumen keskeltä! :) Oon nyt tosiaan keskiviikko-illasta lähtien ollut täällä siskon luona hoitamassa koiruuksia, kun sisko lomailee Gran Canarialla. Olin ihanaisen ystäväni kanssa ratsastamassa suomenhevosilla perjantaina ja paikat on ollu ihan p*skana sen jälkeen. Skidinä ja teinivuosina tuli ridattua ihan säännöllisesti, mutta sitten se rakas harrastus jäi... :S En tosiaan muistanut, että ridaus on noin rankkaa! Tosin käytiinhän me mun polttareissa ridaamassa issikoilla, mutta ne oli semmosia automaattikoneita, että sen jälkeen ei kyllä ollut paikat näin jumissa. Ja se satulaan nouseminen, OMG, siitä ei puhuta. :D Se oli oma operaationsa se. Ystäväni on kokeneempi ratsastaja ja veti meikäläiselle ihan kunnon ridaustunnin. Eikä päästäny mua helpolla; yritettiin tosissaan keskittyä siihen, että kaikki käskyt hevoselle annetaan lähinnä istunnan kautta. Tuntuu ihan ku ois käyny salilla piiitkän tauon jälkeen. En kyllä pariin kolmeen kuukauteen ookaan tehny mtn lihaskuntotreeniä. Sisäreidet, pohkeet, alavatsalihakset, rintalihakset ja habat huutaa hoosiannaa. :D Niin ja tosiaan tuota lunta on tullut niin paljon, että oli P-A-K-K-O tehdä lumitöitä, että pääsi edes roskiksella käymään. Ja ööö, lumitöitä on tullut tehtyä viimeks varmaan 6-7 vuotta sitten. Ja sitten vasta paikat olikin jumissa! :P

Brandy on ollut taas ihana raivostuttava itsensä täällä siskon luona. Siis ihan koko ajan pitää räkyttää ja touhottaa. Mahtaa olla duracellit taas lopussa parin päivän ajan, kun huomenna lähetään takas kotia päin. Ainii, huomenna saapi sitten nähdä, miten käypi tuon Brandyn astutuksen kanssa. Siitä palailen myöhemmin. ;)

Helmillä on tosiaan joku ihme murkkuikä meneillään, sillä hänenkin käyttäytyminen on ollut jtn aivan tajutonta... Esim. Helmi uhoo koko ajan lauman pienokaiselle, Zorrolle, ilman mtn kummempaa syytä. Pikku-miäs saattaa vaan kävellä Helmin ohi ja sitten neiti päättää vetästä vaavia turpaan. Enpä oo tommosta käytöstä Helmistä ennen nähnyt! Ihan kauhia mini-hitleri tuokin. :S Ja muutenki tuntuu, että neidillä nuo mielialat vaihtelee hirmuisesti. Yhtenä päivänä meinaan ollaan niin maailman rohkein koira ja mikään ei pelota, toisena päivänä taas kaikki pelottaa ja on aivan kauhee maailma. Esim. yks ilta kun oltiin lenkillä, niin semmonen shelttiä huomattavasti pienempi koira tuli vastaan. Se koira oli myöskin vähän ujo, mutta halusi tulla varovasti haistelemaan... Ja yleensä nuo kummatkin käy ainakin nuuhkasemassa, mutta Helmi oli aiiivan paniikissa siitä pienestä koirasta. Ja Brandy kattoi ihan ihmeissään, et miksi Helmi on ihan kuset housussa ja niinpä Brandykin meni ihan paniikkiin. Nii-i, siitä onnettoman kokosesta koirasta! :D Voi hyvää päivää... Niin ja niistä rohkeista päivistä voin mainita mm. semmoiset ihmeet, että muutamat vieraat ihmiset ovat tulleet Helmiä rapsuttamaan ja Helmi on antanut niiden rapsuttaa, ilman että pötkisi pakoon tavalliseen tapaansa. Että tämmöstä meillä välillä. Toivotaan, että nuo rohkeat päivät tulisi jäädäkseen.

Sitten voisin taas vähän kertoa meidän agitreeneistä, jotka oli siis normitapaan keskiviikkona. Nyt ei menny ihan putkeen treenit. Ensinnäkin taisi olla suuri virhe, että raahasin koiruudet metsäriehulenkille n. 3 tuntia ennen treenejä. Helmi meinaan ekaa kertaa väsähti tuolla agitreeneissä! Muutenkin kun tuo kerta oli Helmuskalle aika jänskä, koska nyt me harjoteltiin renkaasta hyppyä ja voi kauhistus, mikä hirveä meteliä pirtävä häkkyrä se olikaan! Siinä saatiin tovi hinkata, että saatiin neitokainen edes jotenkin sen renkulaisen läpi. Ja saatiin kuin saatiinkin hänet ihan hyppäämään siitä läpi pariin kertaan, mutta sitten Helmuska tosiaan väsähti, eikä oikein jaksanut enää mtn. Muissa esteissä meni kyllä tosi hyvin, onneksi näitä hiottiinkin ennen tuota rengasta. Mutta sitten sen renkaan jälkeen tuli takapakkia aitaesteessäkin, koska ilmeisesti neiti oli niin väsynyt, ettei jaksanut enää hypätä kunnolla ja puomit vaan lenteli. :/ Toivottavasti Helmuskalle ei nyt tullu mtn traumoja, vaikka aina onnistumiseen lopetettiinkin... Vaikka siinä aina kesti tovi hinkata. Hitsit, toivottavasti ens kerta menis taas paremmalla meiningillä. Nyt en vie neitiä pitkälle lenkille ennen treenejä! Opinpahan jotain.

Ainii, nyt meillä oli muuten vähän haastavampi ratakokeilu tunnin päätteeksi. Ensiksi putkeen (mutkalla), sitten kahden aitaesteen yli hyppy ja sitten taas putkeen (mutkalla). Sitten käännös takaisin aitaesteisiin ja toisessa päässä olevaan putkeen. Tosi selvästi selitetty. :D Helmi sai onneksi relata ennen tuota ratakokeilua, koska me oltiin viimeisenä vuorossa. Mielestäni suoritus meni ihan ookoosti. Palkkaa vaan pitää antaa vielä useasti, ettei neitokaisen motivaatio lopahda kesken tuolla radalla. Itse sähelsin myös tuolla radalla, kun yhdessä vaiheessa ohjasin väärältä puolelta ja sitten vaihdoin kesken Helmin suorituksen ohjauspuolta. Stupid me. :D Mutta tällä agikerralla muistin antaa jokaisella esteellä käskysanan. Wow. Siis kukapa oisi uskonut, että tämä laji vaatii jtn älyllisiä kykyjä myös ohjaajalta. :P

Siis voi kääk, ihan oikeesti oon jääny ihan koukkuun tohon agilityyn, kun ihan hirvee polte päästä hiomaan noita juttuja lisää. Noi takapakit vaan lisää sitä himoa mennä tekemään asiat paremmin. Miks ei voi olla jo keskiviikko? :D Ainii, mulla muuten oli se sykemittari tuolla agitunnilla mukana. Siellä paloi 176 kcal, keskisyke oli 120 ja maxsyke 158. Ihan jees. :P Otan jatkossakin sykemittarin tunneille mukaan. :)

Nyt nukkumaan. Tosiaan ens viikolla palailen niistä astutusjutuista ja agitreeneistä.

Mätsäröimässä

Sunnuntaina vietettiin oikein koiramaisen kiva päivä match show'ssa... Vaikkakin itse mätsärimesta oli aikas pieni... Ja kökkö. Noh, ollaanpa taas yhtä kokemusta rikkaampia; pieneen tilaan sulloontui monia kymmeniä koiria omistajineen, niin olihan se melkoinen "elämys" Helmillekin. Saas nähdä viittiikö tuonne enää toista kertaa mennä sulloutumaan, vaikka ehkä vähän mieli tekis... :P Siellä siis järjestetään kuukauden välein noita mätsäreitä.

Mutta oli kyllä tosi kiva käydä pyörähtämässä kehässä pienen tauon jälkeen! Helmikin esiintyi todella hyvin, vaikka ajattelin, että hän olisi ihan sekaisin kun ei ole vähään aikaan näytelmissä käynyt. Mutta en tiiä auttoiko tauko, vai se näyttelykurssi, että olen ainakin itse todella tyytyväinen Helmin suoritukseen! Etenkin pöydällä seisomiseen. Kyllähän tuota vähän jänskätti, mutta ei yhtään nojaillut mua vasten, mitä hän ennen tuppasi tekemään. Niin ja ravaaminen sujui ilman pahempia kaahauksia, jes! Meidän tuomari olikin jo entuudestaan tuttu jostain mätsäristä missä ollaan oltu, hän ihan selkeesti tajuaa esim. koirien rakenteen päälle ja muutenkin hän tuomaroi ihan kuin oikeassa näyttelyssä. Tykkään. :) Meidän parina muuten oli toinen sheltti. Oltiin kuulemma tosi tasavertainen ja hyvä pari... Mutta me oltiin hitusen parempia, joten Helmuska sai punaisen nauhan. Jee!

Punasten kehässä ei sijotuttu, mutta Helmuska seisoi niin kauniisti ja kärsivällisesti. :))) <3 Ei kyllä ollu yhtään shelttien päivä, kun yksikään sheltti ei sijottunut koko mätsärissä, vaikka niitä kyllä oli muutamat meidän lisäksi. Rocky ja Nerakin oli mätsäröimässä meidän kanssa. Rocky oli SIN ja Nera PUN. Nera oli pentuluokassa. Olipas muuten hassua ilmoittaa Helmi ekaa kertaa aikuisten luokkaan. :)

Eilen käytiin noiden terminaattoreiden kanssa metsässä riehumassa. Tarkotus oli nappailla talvisia kuvia noista, mutta tietysti unohdin kameran kotiin! Voihan kökkö. :S Btw, pakko mainostaa: Jokaisen koiranomistajan talven MUST hankinta on WinterPad tassurasva! Ei muuten oo yhen ainoota lumipalloa polkuanturoitten väleissä, kun tuota rasvaa laittaa. Ja sillä on muutenkin suojaava (esim. kylmyys, maantiesuola) ja hoitava vaikutus. Saatiin siskolta kokeeksi yksi purkki tota rasvaa ja en voi muuta sanoa kuin että SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI. :) Alla linkki tuosta tuotteesta.

http://www.apteekkituotteet.fi/WinterPad-tassuvoide-koiralle-50-ml

Jahas, sitten vaan huomisen agitreenejä odottelemaan. Sitten onkin lähtö siskon luo shelttikööriä hoitamaan. :)

Tokat agitreenit

Helmillä oli keskiviikkona tokat agitreenit. Käytiin läpi edellisellä kerralla opittuja asioita/esteitä ja sitten vielä harjoteltiin A-estettä ja puomia. Ja kuten arvata saattaa, niin Helmi oli taas ihan liekeissä! Ja mulla oli vaikeuksia pysyä Hemmin vauhdissa mukana, niin innolla se kaahasi. :D Meillä kummallakin roikkui kielet maassa asti tunnin jälkeen. Vitsit, että oon ihan rapakunnossa, kun en oo yli kuukauteen harrastanu mtn hikiliikuntaa! Tai siis oon mä nyt taas alkanu liikkumaan säännöllisesti, mutta silti... Ei se kunto sieltä hetkessä palaudu. :P Ens kerralla otankin sykemittarin mukaan tunnille ja katson ihan huvikseen, että paljon kaloreita palaa tuolla Hemmin kanssa kaahatessa. :)

Tässä vähän tiivistelmää tokalta agitunnilta:

- Vauhti kepeissä vähentyi, kun kaikkiin keppeihin oli laitettu rataohjurit avuksi. Helmi oli vähän sillai, että: "Mitä nää oikeen on ja mistä mun pitää mennä?!" Mutta kyllä hän meni, mutta vähän hitaammin vaan.

- Sain lähetettyä neidin isoon putkeen (suora) muutaman kerran, jee!

- Aitaesteen yli hyppy sujui todella hyvin, mutta tunnin lopussa ei sitten mennytkään niin hyvin (lue alta)...

- Taso on tosi helppo juttu, nou problemos.

- A-esteessä meinas alussa vauhti loppua kesken ja ohjaajamme antoi Helmille vähän pebasta vauhtia, mutta siitähän neiti ei tykännyt ollenkaan, vaan alkoikin sitten pistämään jarrua pohjaan estettä lähestyttäessä. Ohjaaja sanoi, että hiokaa ihan kahestaan sitä estettä ja kunnolla vaan vauhtia... Ja saatiinhan me lopulta neiti menemään innolla ja vauhdilla tuokin este. :) Ja kehuin tietysti maasta taivaisiin aina kun meni sen esteen ja annoin paljon nakkeja.

- Sovittiin ohjaajan kanssa, ettei tule auttamaan meitä puomin kanssa, koska jos Helmi alkaa taas ihmettelemään "ahdistelevaa tätiä". :D Ja ei tarvinnu kuin pari kertaa vetästä, niin Helmi meni ihan tosta noin vaan siellä puomilla. Ei mtn onkelmaa, melkoisen ketterä tapaus. Jes!

- Tunnin lopussa kokeiltiin taas pätkä radasta. Tällä kertaa aitaeste ja heti perään mutkalla oleva putki. Noh... Jouduttiin nyt hyppäämään esteen yli eri suunnasta ja vieläpä ilman hihnaa, niin eihän toi bimbis oikeen tajunnu koko hommaa. :D Mutta hihnan kanssa saatiin hyppäämään sen esteen yli. Ja olihan neito vähän hukassa, kun putki oli ekaa kertaa mutkalla. Mutta kyllä hän sinne meni hetken ihmettelyn jälkeen, joten ihan ookoosti meni kaiken kaikkiaan! :)

- Huomasin, että ittellä tuppaa unohtumaan se käskysanan antaminen siinä esteellä (ittekin oon niin vauhdissa ja fiilareissa)... Pitäis aina muistaa sanoa se käsky... Aaargh. :D

Sitten vähän muita juttuja... Brandylla alkoi maanantaina juoksu, VIHDOIN! Ollaanhan tota taas odoteltu, kun niin bimbo on taas viime aikoina ollu. Huhhuh. Kaikelle pitää taas uhota ja räkyttää... Hiton hormonibimbo. Ja tämähän siis tarkoittaa, että Brandy astutetaan vkon 3-4 vaihteessa... Jolloinka olen siskon luona muutenkin hoitamassa koiruuksia, kun hän on matkalla. Sattuipa siis tosi hyvään aikaan tuo Brandyn juoksu. :S Mutta joo, siskon ystävä tulee auttamaan siinä astutuksessa, niin nou hätä.

Treenaamisesta vielä sen verran, että ollaan Hemmun kanssa alotettu (nyt vasta - tyhmä minä) treenaamaan päivittäin sen kosketuskepin kanssa, jonka ostin viime syksynä:

http://bridgetjonesinblogi.blogspot.com/2011/08/mamman-mussukoille-uudet-vetimet.html

Anyway, son kyllä tosi kätevä kapistus ja Helmi tajus tosi nopeasti mistä on kyse. Nyt vaan keksimään kepukalle käyttöä temppuilumielessä... ;)

Brandyn kanssa ollaan harjoteltu joka päivä sitä Nina Ottossonin Dog Trigger -muistipeliä, jonka ostin jo yli vuosi sitten (joo-o, tyhmä minä). Ja kyllähän toi vanha-muori (hehehee, tämäkin yksi Brandyn lempinimistä) on pikkuhiljaa alkanu tajuamaan, et mistä siinä pelissä on oikeen kyse. Alussa oli kyllä tosi vaikea saada hänet tajuamaan se pelin idea.

Katotaan millasia Einstein koiria meillä kohta on. ;) Huomenna mätsäriin, jeiii...

Heemi-Hemmi 1 vee!

Tasan vuosi sitten rakas yh-mammamme, Brandy, päkersi maailmaan neljä kaunista pienokaista:

1. Demi (Looney Toonie's Dare to Dazzle, trikki-tyttö) 200 g, klo 10:20
2. Helmi <3 (Looney Toonie's Deep Blue Sea, merle-tyttö) 250 g, klo 11:06
3. Rocky (Looney Toonie's Dude of Hazard, trikki-poika) 207 g, klo 11:30
4. Ansa (Looney Toonie's Devil Wears Prada, trikki-tyttö) 200 g, klo 12:00

Ja meillä ei ollut tietoakaan siitä, että Hemmuli tassuttelisi elämäämme. Olin päättänyt, että toista koiraa ei tule... Toisin kävi. Ja olen siitä ikionnellinen! :') <3 Kuka nyt olisi voinut vastustaa näitä söpöläisiä...?!

Helmi...

- On aina ollut todella kiltti ja "helppo" koira, paitsi sisäsiisteyden suhteen.
- On ihan kakara vielä. Esim. tykkää jahdata peiton alla heiluvia varpaita.
- Juttelee meille joka päivä sillai, että suu aukeilee, mutta mitään ääntä ei kuulu.
- Helmi rakastaa riehakkaita leikkejä ja juoksemista.
- Innostuessaan hyppii ilmaan ja tykkää purra käsiä sillai hellästi.
- On pennusta lähtien nauttinut sylissä istumisesta/köllöttelystä ja ylipäätänsä siitä, että pääsee mamman tai papan viereen.
- Pentuna haukkui paljon, mutta nykyään harvoin.
- Tykkää nuolla/maistella/nuuskia kaikkea ja repiä hiuksia aamuisin.
- Mahtavat ruokahalut!
- On aina hyväntuulinen.
- On alkanut löytämään vähitellen egonsa; uskaltaa uhota Brandylle ja kyseenalaistaa mamman/papan komentoja... Mutta alistuu kuitenkin loppupeleissä, ainakin mammalle/papalle.

Helmin nykyiset lempinimet:

Monia väännelmiä Helmistä, kuten esim. Hemmi, Heemi, Hemmu, Hemuli, Helmu, Helmulainen jne. Lisäksi Adhd, Kauhu-Kakara ja Bimbo-Liisa. :D

Helmin entiset lempinimet:

Skeleton, Sekoboltsi, Lady Gaga, Duracell-elukka, Miss Ufosilmä

Unohdin Brandyn 3 vee postaukseen lisätä Brandyn lempinimet... Kävin muutenkin vähä lisäilemässä juttuja siihen postaukseen. ;)

Brandyn nykyisiä lempinimiä:

Brandykkä, Rändi, Tankki, Bimbo-Liisa, Yh-mamma

Brandyn entisiä lempinimiä:

Terminaattori, Hurrikaani, Poliisi, Kenraali Pontso, Mini-Hitler

Tänään juhlittiin kumpaisenkin karvapersauksen synttäreitä: Sankarit saivat "synttärikakut", jotka tein naudan jauhelihasta ja kana/lohimurekkeesta. Reunoja koristaa nappulat piimällä ja kynttilöinä tietysti nakit. Näyttää ihan yrjöltä, mutta hyvin maistui ja oli tuhottu muutamassa minuutissa.

Ainii, Helmille laulettiin "paljon onnea vaan" Helmin kielellä, eli: "Hemmi hemmi hemmiii, hemmi hemmi hemmiii, hemmi hem-hem-hem hemmiii, hemmi hemmi, hemmiii!" :D

Hemmun ekat agitreenit

Tosiaan 4.1. meillä oli ne ekat agitreenit ton adhd:n kanssa. Ja kyl täytyy todeta (vaikka eka kerta vasta olikin), että toi laji on niin tota koiraa varten! Hemmuliini oli ihan liekeis. :D Oli kyllä tosi hauskaa itsellänikin, ja ihanaa nähdä kun koira nautti siitä tekemisestä. Isäntä oli mukana treeneissä kameramiehenä, mutta eihän niistä kuvista tullut yhtään mitään... Oltiin sen verran pitkällä siitä alueesta, missä "yleisö" sai oleskella treenien ajan. :S

Ekaan treenikertaan kuului taso, pieni putki, kepit ja aitaeste... Ja sit päästiin vielä kokeilee pitkääkin putkea. Ja lopuks vielä kokeiltiin aitaesteen yli hyppy ja heti perään kepit... Eli periaatteessa pätkä radasta. ;)

Helmi hoksas kyllä kaikki jutut tosi nopeasti. En tiiä, mut näytti siltä että kepit oli se kaikkein kivoin jutska; kun Hemmu hokas mikä oli homman nimi, niin hän rupes vetää ihan kunnon vauhdilla niitä keppejä läpi! :D Putket oli vähän jänskä juttu, siis käveli siellä putkessa vähän sen näkösenä, että: "Mikä tää on? Mikä täällä rapisee?" Mutta missään vaiheessa ei epäröinyt mennä sinne putkeen ja tuli kyllä sen ihan hyvin loppuun asti. :)

Mulla on vähän semmonen fiilis, että tähän lajiin saattais jäädä koukkuun. ;) Toivottavasti vaan rahapussi antais periks tälle harrastukselle. Innolla odotetaan jo seuraavaa kertaa!

Ainii, Helmillä on ens viikolla 1 vee synttärit! Voittekos kuvitella... :>

Brandy 3 vuotta!

Kolme vuotta sitten (1.1.2009 klo 18:00) maailmaan syntyi pieni ihmeemme, sellainen otus, joka mullisti elämämme aivan totaalisesti. Ensimmäinen koiramme.

Brandy...

- Maailman söpöin ja fiksuin koira! <3 Tämä rinsessa ruusunen osaa olla myös itsepäinen ja välillä myös vähän sekopäinen. Semmonen on meijän Brandy. :)
- Brandy muistuttaa jonkin verran ihanaa äippäänsä, Selmaa, niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin.
- Brandy rakastaa uuden oppimista, joten esim. uusien temppujen oppiminen käy todella helposti.
- Ennen ei tykännyt ollenkaan kynsien leikkaamisesta/trimmauksesta ja näin ollen pisti aina kovasti hanttiin kys. toimenpiteitä suorittaessa. Nykyään antaa suorittaa kaikki toimenpiteet ilman minkäänlaisia ongelmia.
- Ilmoittaa kaikesta tuhisemalla/haukkumalla. Kotona ollessaan luulee olevansa iso ja pelottava vahtikoira.
- Lulee aina välillä olevansa paikan pomo...
- Iän myötä rauhoittunut huomattavasti ja vasta hiljattain alkanut nauttimaan rapsutuksista/sylissä olemisesta.
- Jos haluaa huomiota, rupee nojailemaan jalkoja vasten ja tökkimään kuonolla käsiä.
- Brandy tietää olevansa kaunis, joten osaa myös ns. "koiranpentuilmeen", jos haluaa huomiota osakseen.
- Hyvin usein kun innostuu/hakee huomiota, niin neitokainen käy hakemassa jonkun lelun ja alkaa heittelemään sitä mua/Teemua päin. Samalla hän örisee siihen malliin, että: "Teijän on pakko huomata mut!"
- Tykkää aina välillä juosta/riehua Hemin kanssa, mutta ei läheskään niin paljoa enää kuin ennen. Köllöttely on paljon kivempaa!
- Innostuessaan tykkää purra käsiä sillai hellästi.
- On aina rakastanut leluilla leikkimisestä, mutta Helmi yleensä varastaa kaikki lelut Brandylta.
- Antaa useimmiten periksi Helmille kaikessa.
- Suuttuu tosi harvoin Helmille, vaikka Helmi tekisi mitä. Yleensä vain silloin suuttuu, jos Helmi tulee herättämään Brandyn kesken kauneusunien.
- On aina välillä mustasukkainen, kun rapsuttelemme Helmiä.
- On tarkka vessapaikoistaan eli pissaa/kakkaa yleensä vaan tiettyyn tai etsii ikuisuuden kohtaa, mihin voi pissat lirauttaa. Tekee tarpeensa myös ainoastaan silloin, kun on aivan hiljaista ja rauhallista.
- Mielialat vaihtelee usein: on kausia jolloin neitiä ei stressaa mikään ja sitten taas tulee kausia, kun kaikille asioille pitää uhota ja räkyttää.

Kuka olisi uskonut, että koirasta voi tulla niin tärkeä ja iso osa elämää?!? :')

Kopsasin alla olevan tekstin Brandyn sivulta.

"Brandy on tuonut elämäämme sanoinkuvaamattoman paljon sisältöä, iloa ja rakkautta. Kotimme tuntuisi tyhjältä ilman Brandya. Brandy tulee aina olemaan mamman ja papan pikku-prinsessa! <3"