Helsingin kaikkien rotujen pentunäyttely

Showpäivän aamu (sunnuntai 14.8.) alkoi ei-niin-kivasti, kun herätessä olo oli kuin haudasta nousseella. Mulla meinaan iski viime viikon loppupuolella aivan tajuton lentsu. Kuumettakin oli ihan kiitettävästi, kurkku kipeä, yskitti ja räkä lensi... Lentää itseasiassa vieläkin. Niinpä ei siis ollut mikään mahtavin fiilis tuona aamuna ja unikaan ei oikein meinannut edeltävänä yönä maistua, kun yskitti niin paljon. :/ Noh, nyt tämä näyttäisi onneksi helpottavan. Anyway, kököin olo on aina herätessä, joten onneksi fiilikset oli paremmat päivää kohden. Ja tottakai olin fiilareissa siitä, että näen Helmuskan viikon erossa olon jälkeen. Iiiks. <3 Tais olla Helmuskallakin ikävä mammaa, kun oli niin fiilareissa nähdessään mut. Se oli niin ihquu. Sydän, sydän, sydän.

Näyttely oli siis Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa, Helsingissä. Shelttien tuomarina oli Gwen Beaden (Iso-Britannia). Shelttipentuja oli ilmoitettu 12. Olimme näyttelypaikalla joskus kymmenen jälkeen. Shelttien oli määrä alkaa klo 11 jälkeen, mutta kehät oli yllättäen myöhässä ainakin tunnin verran. Ja nyt oli siis koko Brandyn pentue kasassa. Oli kyllä hauska tavata kaikki pentuset isompina... :)

Rocky ja Ansa (Looney Toonie's Devil Wears Prada) ovat kuin kaksi marjaa, niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Kummatkin ovat melko rauhallisia tapauksia, jos siis verrataan esim. Helmiin. :D Tosin Rocky osaa välillä olla myös vähän "drama queen". ;) Demi (Looney Toonie's Dare To Dazzle) oli taas aivan kuin Brandy pienenä, siis luonteeltaan. Hyvin vilkas tapaus, mutta ihana. :D Kaikista pennuista löytyi vähän Brandyn näköä. <3 Rocky, Ansa ja Demi ovat kaikki hyvin samannäköisiä keskenään. Helmi on kuin ruma ankanpoikanen siinä joukossa. Kaikilla oli suht. hyvä turkki, paitsi Helmillä. Kaikilla oli söpöt pienet korvat, mutta ei Helmillä. Kaikki oli "hyvässä lihassa", mutta Helmi on skeleton.

Helmi 4,7 kg (pari viikkoa sitten). Oho, + 400 g! :D

Täytyy sanoa, että olin aivan pihalla koko näyttelytouhusta. En edes muista milloin viimeksi olen ollut kehässä oikeassa näyttelyssä?! Ja viime pentunäyttelystä on vierähtänyt ainakin kaksi vuotta. Tuntuu, että jotkut kehän laidalla olevat katsoivat kuin halpaa makkaraa, kun en oikeen tajunnut mistään mtn... En tajua, miksi jotkut ottaa noi näyttelythommat niin vakavissaan. Jopa mätsäreissä törmännyt tämmösiin tapauksiin. Voi hohhoh, sanon minä. :/ Vähän tietysti jänskätti ennen meidän vuoroa, mutta sitten kun sinne kehään piti mennä, niin ei sitä jännitystä kerkeä edes miettimään, kun keskittyy niin kovasti koiraan. Elikkä ensiks kävin esittämässä Rockyn. Kaikki meni suht. hyvin. Rocky voitti kilpailuluokan ja sai kunniapalkinnon. Sitten mentiin kehään Helmin kanssa. 7-9 kk nartuissa oli neljä pentua. Helmi esiintyi suht. mainiosti, tällä kertaa ei vetänyt niin hirveesti ravatessa ja seisoi myös kauniisti. Varmasti teki hyvää tuo kaahausloma siskon luona, että neiti sai enimmät energiat pois ennen show'ta. ;) Pöydällä neiti seisoi to-del-la kauniisti ja antoi tuomarin katsoa hampaatkin ilman mitään kommelluksia... Mutta sitten kun tuomari siirtyi Helmin taakse hiplailemaan, niin sitten oli taas jänskät housussa. :/ Olipa vaikea arvata, Helmi oli tietysti viimeinen eli PEK4, Demi PEK2+KP ja Ansa PEK1+KP. Elikkäs ROP-PENTU kehässä nähtiin kummatkin Brandyn vaaveista. Ei huono. :) Ansa vei voiton ja oli siis ROP ja Rocky näin ollen VSP. Todella hienoa! Kaikki sai hyvät arvostelut, Helmillä tosin huomattavasti lyhyempi lista hyvistä asioista kuin muilla. Siihen täytyy tyytyä. :P Kyllä tietysti vähän harmittaa, ois voinut mennä paremminkin, mutta ihan riittävän hyvä tää nyt oli. Uskotaan kovasti siihen, että jonain päivänä Helmu puhkeaa kukkaan. Vielä semmoinen asia melkeen pääsi unohtumaan, että ystäväni Vilman beauceronpentu oli myös ROP! :)

Turkin kasvua ja seuraavia näytelmiä odotellessa. *Syvä huokaisu* Seuraavaks ois sitten Brandyn vuoro. Ja huomenna ois yks mätsäri, johon aattelin jomman kumman koheltajan kanssa mennä. Katotaan jos myös saisin jostain roposet pierastua Helmin näytelmäkouluun, joka alkaisi ensi maanantaina. Semmosia tällä kertaa.

Täällä on oudon rauhallista

Käytiin viikko sitten kyläilemässä Herra Paten ja Helmin kanssa siskoni luona. Sisarukset tarvitsivat hiukkasen trimmausta tämän viikon pentunäyttelyä varten. Ja huomennahan ois sitten se showday. =)

Anyway, tehtiin sitten semmoinen vaihtokauppa tuolla siskon luona, että Helmi jäi sinne kyläilemään ja se Puolan pikku-rinsessa Nera ("Yoga") tuli sitten tänne katselemaan cityelämää. Kylläpä on ollut rauhallista, kun se yks adhd ei oo ollu pyörimässä jaloissa!!! Koti tuntuu niin "oudolta"... :/ Tuo pikku-rinsessa on tosi kiltti. Hän vain nukkuu, syö ja vähän leikkii... Ja tietysti kakkaa ja pissaa. Mutta kakkaa ja pissaa tulee vähemmän kuin Helmiltä! Mitä ihmettä??? :D Kyllä tuosta pikku-rinsessasta löytyy myös melkoisia emännän piirteitä, kun hän sille päälle sattuu. ;) Mutta muuten on siis aivan ihana tapaus. <3 Täällä "cityssäkin" Nera on tosi reipas, mutta hänellä on välillä ihme tapa kävellä ihan mun jaloissa kiinni. On taas saanu varoa 24/7, ettei talsi pienokaisen päälle! Tänään vähän harjoiteltiin kaikenlaisia temppuja ym. Neran kanssa ja neitokainen on melkoisen oppivainen tapaus. :) On kyllä tosi ikävä Helmiä, mutta täytyy sanoa, että tulee myös ikävä Neraakin. Nyyh. Huomenna siis näyttelyn jälkeen neidit vaihtavat paikkoja. Syyskuussa Nera muuttaakin sitten Teemun siskon luokse!

Nera lähdössä kyläilemään meidän luokse...

Nera meillä! <3

Brandy on ollut vähän mustis tuosta Nera-vaavista. ;) Brandy ei meinaan oo Helmistä lähes ollenkaan mustis... Anyway, muuten näillä kahdella on mennyt tosi kivasti. Brandy tykkää välillä jopa leikkiä Neran kanssa, mutta pitää myös kuria yllä. Toisin on Helmin kanssa... :P

Brandy ja mini-Brandy päikkäreillä <3

Ultraäänitutkimus ja näyttelylöpinää

Ei pitäis koskaan mennä lupailee, että päivitän kuulumiset "huomenna tai ylihuomenna" jne. Ei ne lupaukset koskaan pidä. :D Noh, omaks ilokshan mä tätä kirjottelenkin, jotta jonain päivänä voin nauraa kaikille vanhoille kohelluksille. Ehkä tätä joku käy joskus lukemassa, ainakin muutamat ystävät, niin se on sit vaan plussaa. :)

Sitten asiaan; käytiin Brandyn kanssa siellä ultrassa ja arvatkaapa mitä... Brandyn masu oli ihan tyhjä! :( Eläinlääkäri-setä sanoi, että siellä ei ollut edes pissaa tai kakkaa. Voi hitsin pimpulat, kun kerkesin jo vähän innostumaan. Brandyhan ois aika varmasti saanut synnyttää ja olla pentujen kanssa täällä kotona! Se ois ollu niin jänskää. Voi höh, ei voi muuta sanoa. Tosin olihan tää vähän niinku arvattavissa, kun neidillä ei ole ollut niin huomattavia merkkejä, kuin viime kerralla.

Eilen oltiin Helmulaisen ja Rockyn kanssa mätsäilemässä Helsingissä. Kummatkin oli SIN, ei sij. Joo, ei se meidän voittoputki kestänyt pitkään. Ja niinhän mä totesinkin, että se oli vaan jtn aloittelijan tuuria. :P Nyt meidän suurimmaksi ongelmaksi noissa näytelmissä on syntynyt ihan hirmuinen veto ja maan haistelu ravatessa. :/ Ollaan käyty Helmin kanssa mätsäilemässä AINAKIN 6.7. ja 9.7. ja 20.7. + muut kerrat, joista oon postaillut aikasemmin. Tuntuu, että missään muualla ei tuukaan enää pyörittyä kuin mätsäreissä. :D Ei siinä mitään, mä kyllä tykkään niissä käydä, mutta tässä alkaa menemään jo laskuissa ihan sekasin. Anyway, Helmi on osoittanut edistysaskelia pöydällä seisomisen suhteen. Nykyään neitokainen suostuu siis seisomaan pöydällä(!!!), ennen hän pisti aina perseen alas ja haki turvaa minusta. Eilen neiti seisoi pöydällä ihan reippaasti, kunnes tuomari meni taakse kopeloimaan. Silloin neiti meni vähän "p***ajäykäksi", mutta muuten ookoo. En nyt tarkoita, että pöydällä menisi aivan täydellisesti, mutta siis edistystä on tapahtunut! Eli siis tuo ravaaminen on vaihtunut meidän suurimmaksi ongelmaksi. Yritin eilen saada kaikin(?) keinoin neidin tajuamaan, että vauhtia pitäis hidastaa, mutta viesti ei mennyt perille. Yritin kiinnittää huomion kimeällä ja kuuluvalla äänellä, heiluttaa namia nenän edessä, pysähtyä... Eih, ei auta, ei... Niin ja jos neiti ei sitten vedä, niin sitten hän menee nenä kiinni nurmikossa. Hän on selkeesti tajunnut, että sieltä saattaa aina välillä löytyä muiden kilpailijoiden tiputtamia ihania namusia. Huoh. Mitä mä teeen??? Aateltiin alottaa Helmin kanssa näyttelykurssi (3 krt), joka alkaa elokuun lopussa. Pitäis vaan keksiä jostain rahat siihen! Ja siinä vaiheessa kun olis rahaa, niin kurssi on varmaan jo täpötäynnä. :/

Brandy muuten teki comebackin kehään yli vuoden tauon jälkeen! Oltiin siis koko porukka (eli minä, Teme, Brandy ja Helmi) mätsäilemässä Vantaalla 6.7. Helmi oli tuona päivänä PUN, ei sij. Vähän jänskätti Brandyn puolesta, kun oli tosiaan niin pitkä tauko näytelmistä. Ihan turhaan kuitenkin jänskätin, sillä neiti käyttäytyi kuin unelma ja kaikki "näyttelytaidot" oli selkeesti vielä muistissa. <3 Teemukin totesi, kun piti Brandya kehän laidalla, että: "Täähän seisoo, vaikka ei pyytäiskään." :D Brandyn parina oli toinen sheltti. Tuomari sanoi, että oli vaikea valinta, mutta me oltiin sinisiä. Noh, sinisten kehässä meni kuitenkin paremmin kuin hyvin ja sijotuttiin kakkoseks. Jee! Pienten aikuisten luokassa meinaan oli yli 40 koiraa, joten tosi hyvä suoritus. :)

Nyt kun Brandy ei ole paksuna, niin ilmoitin hänet ja Helmin shetlanninlammaskoirien erkkariin, joka on Lohjalla 1.10. Brandy on tehnyt niin hienoa turkkia koko kesän, että nyt saattais olla jtn saumaa. ;) Niin ja Helmin kanssa ollaan menossa pentunäyttelyyn, joka on Helsingissä 14.8. Sinne pentunäyttelyyn on muuten tulossa koko Brandyn pentue. :) Tässä ois vielä muutamat mätsärit ennen "oikeaa koetusta", toivottavasti päästään vielä Helmun kanssa treenailemaan. Brandynkin vois vielä käyttää mätsärissä ennen tota erkkaria.

Jahas, saas nähdä innostuisko sitä lähtee mökille tänään. Eipä oo tullu käytyä tänä kesänä ollenkaan! Mamman mussukat ainaki tykkäis... :)