Ensimmäiset päivät kotona

Niin se Brandyn mammaloma päättyi ja Brandyn pentuset lenti kaikki pesästä pois viime viikonloppuna. Nukuin to-pe välisen yön todella huonosti. Odotin pe-iltapäivää, kuin pikku-lapsi jouluaattoa. :) Me kävimme siis hakemassa omat riiviömme kotiin perjantaina. Kuljetusboxissamme oli yhden pennut sijasta kaksi pentua! Mr. Pate lähti mukaamme myös. ;)

Automatka meni kaikkien muiden osalta oikein hyvin, paitsi Helmin... Helmi-neitosemme itki aika paljon, mutta Pate ei ollut moksiskaan autoilusta. Kun pääsimme kotiin, niin Pate oli heti ekana häntä pystyssä tsekkaamassa paikkoja. Siis aivan mielettömän rohkea tyyppi! Helmi taas oli hiukan varautunut ja kyhjötti 15 minsaa kuljetusboxin vieressä. Vähitellen Helmikin uskaltautui tutkimaan paikkoja ja riehumaan broidinsa kanssa. Brandy asettautui heti "mukavasti" kotiin tultuaan; kävi tonkimassa pari romua lelukorista ja mussutti luita sängyn päällä. Ihanaa. :D Alla perjantaina otettuja kuvia...

Kaikkia vähän väsyttää. Ainakin Brandy nauttii olostaan. :)

Niinkään ihanaa ei ole ollut tuo Brandyn käytös täällä "sivistyksen parissa". Jälleen kerran neiti isottelee ja riehuu ihan kaikelle mahdolliselle tuolla ulkona. Ja vähän myös sisällä. Hohhoh... Onneksi tiedän, että kyseessä on jokin ihme räkytysvaihde, joka hänelle on jäänyt päälle siskoni luona oltuaan. Kun neitimme on saanut olla "sivistyksen parissa" muutaman päivän, niin räkytysvaihde alkaa kääntymään off-asentoon päin. Oikeastaan nyt onkin jo paljon helpompaa, kuin noina ekoina päivinä.

Viime postauksessa puhuin siitä, kun Paten tarinalla saattaa olla onnellinen loppu... Ja niinhän siinä kävi. :) Eli Pate pääsi maailman ihanimman perheen luokse, 10 minuutin ajomatkan päähän meidän luota. Paten uusi perhe on meinaan Teemun vanhemmat! Heilläkin on ollut jonkin aikaa hauva-vauva-haaveita ja nyt he saivat pienokaisensa. Oli tosi haikeeta, kun Teemun perhe tuli hakemaan Patea lauantaina. Toisaalta olin maailman onnellisin, koska tiesin Paten pääsevän ihanaan ja rakastavaan kotiin tuohon ihan lähelle. Paten nimeksi tuli Rocky, mutta mulle se on aina pikku-Pate. <3 Ja Patesta kuulemme varmasti lisää tässä blogissa! :) Pate on sopeutunut uuteen perheeseensä hyvin; hän ei kuulemma ole ollut yhtään surullinen, vaan jälleen häntä pystyssä kohti uusia seikkailuja. Pate on kyllä luonteeltaan aika "äijä"; hän on koko ajan naskalit kiinni varpaissa ja käsissä. Ja jos Pate päättää, että hän ei halua, niin hän pistää kyllä aika paljon hanttiin. Sanoinkin Teemun perheelle, että sitten vaan hellän varmasti luuloja pois siitä ukkelista. :) Etteivät sitten myöhemmin ole pulassa Mr. Paten kanssa.

Helmi on luonteeltaan melkoinen termiitti ja touhupakkaus (eipä tullu yllätyksenä), mutta hän uskoo yllättävän hyvin, jos kieltää nätisti. Helmi malttaa välillä nauttia rapsutuksista, toisin kuin broidinsa. Ja hän on aina häntä heiluen joka paikassa. Siis ihan mieletön ilopilleri! Helmi on aika hyvin jo oppinut nimensä ja tulee (lähes) aina luokse, kun kutsuu. Helmi nukkuu yönsä tosi hyvin, paitsi että yhden kerran yleensä herättää ulisemalla. Silloinkin riittää, kun vähän paijaa ja höpöttää. Aaawww, ihan ku vauvaa hoitais. <3

Silloin kun Brandy oli vauva, niin hänellä oli tapa pissata ihan minne sattuu. Siis aina matolle, kenkien päälle ja varsinkin omaan petiin! Helmi taas tekee pissat joka kerta alustoille. Yhden kerran tuli vahinko eteisen kynnysmatolle. Mutta tosi kiva siis, että noita petipaikkojakin uskaltaa pitää tuolla, ettei tarvitse pelätä sitä, että joutuu pesemään niitä 10 krt päivässä. Tosin kakkaa tämä neiti on tosi hyvä jemmaamaan. Muutaman kerran hän on onnistunut tekemään kakat alustalle ja loput on menny mitä ihmeellisempiin paikkoihin ja rakoihin, mistä on tosi vaikea siivota. Esim. tänä aamuna kakat oli väännetty tämän toimistotuolin pyörän päälle. Siitä se oli sitten levitetty pyörän "kotelon" sisään ja ympäri eteistä. KIVA... Rakentelin viikonloppuna ja tänään aitauksia pitkin kämppää. Tai siis aitasin semmosella muovisella puutarhaverkolla kaikki pistorasiat ja johdot. Kehittelin myös samaisesta verkosta aidan, jonka pitäisi estää termiittimme pääsyn eteiseen, jossa on hirmuisesti johtoja. Niin ja halusin myös suojata termiitiltämme kynnysmaton ja kengät. En jaksais aina hinkkaa mattoa puhtaaksi, jos neiti ottaa tuon kynnysmaton pissapaikakseen. Ja kengät näyttää maistuvan tuolle neidille aika hyvin... Kämppä on nyt aika friikin näköinen seuraavien kuukausien ajan. :D

Helmin eka ulkoilureissu (sunnuntaina) täällä kotosalla meni tosi hyvin. Pantaankin neiti tottui tosi nopeasti ja ilman suurempia ongelmia. Anyway, Helmi kirjaimellisesti pomppi aivan riemuissaan ulkona. Hän on vissiin ollut pupu edellisessä elämässään?! Hihnakaan ei haitannut menoa melkeen ollenkaan. Välillä neidin oli vaikea tajuta, että hihnan päästä ei pääse irti millään, mutta muuten siis aivan loistavasti mennyt tuo ulkoilu. Jos sitä nyt ulkoiluksi voi sanoa, kun ei hirveen kauaa voi tuolla kylmässä pitää ja muutenkaan ei voi tehdä pitkiä lenkkejä. Ainii ja yhdet pissatkin on tehty onnistuneesti ulos. :)

Helmin ja Paten leikkejä... :)

Ja välillä päikkäreitä. <3

Btw, nyt kun meille ei tullutkaan äijävahvistusta taloon, niin tän nettipäiviksenki vois taas muuttaa takas ihqux pinkix! :P Tai sitten pysytään hetki näissä väreissä. Vaihtelu virkistää myöskin... Teemu sanoi yks aamu, kun me kaikki makoiltiin sängyssä, että: "Mulla on oikeen haaremi täällä." Hahaa. :D

Ei nyt menny ihan niinku piti...

Eilinen oli ihan hirveä päivä; siskoni kävi pentujen kanssa terveystarkeissa ja Paten toisessa silmässä todettiin ablaatio!!! :( Muilla oli CRD ja yhdellä terveet silmät... Siis mä en voi sanoinkuvailla sitä tunnetta, kun sain kuulla Patesta! En voinut uskoa sitä todeksi, suretti ja suoraan sanoen v*tutti. Miten just meille sattui näin??? Sitten piti ruveta miettimään, että mikä on oikein ja mikä väärin... Patesta oli tarkoitus tulla mun ja siskon yhteinen jalostuskoira. Nämä haaveet täytyi tietenkin unohtaa. Pahimmassa tapauksessa Pate sokeutuu myös toisestakin silmästä, tai sitten elää aivan hyvän elämän yhden silmän kanssa.

Me pohdittiin, käänneltiin ja väänneltiin tätä asiaa... Ja päätöksiä piti tehdä nopeasti, sillä pennut ovat jo luovutusikäisiä... Ja asia on nyt niin, että Pate ei nyt valitettavasti "voi" meille tulla. Kun tässä nyt on monta asiaa, jotka painaa päälle ja kyse ei ole pelkästään mun mielipiteestä. Pate on aivan ihana ja harmittaa tosi paljon, kun me kerettiin tähän pikku-herraan jo kovasti kiintymään. On hirveen huono omatunto, kun me käännettiin selkämme tuolle pikku-herralle. :/ Paten tarinalla saattaa tosin olla onnellinen loppu! Kerron siitä myöhemmin lisää, kunhan asiat selkiintyy ja varmentuu. ;)

Anyway, me oltiin jo "asennoiduttu" haikaran saapumista varten ja kaikki vauvajutut on jo ostettuina. Pettymys ois ollut aika suuri, jos nyt perheenlisäystä ei tuliskaan... Mutta kävi nyt niin, että pentueen ainoa merle tyttönen onkin siellä meidän haikaran nyytissä huomenna! Tyttönen sai jo nimenkin, joka on siis Helmi. <3 Turkin väristä sen keksin ja neidin kokonimi (Deep Blue Sea) sopii myös Helmin kanssa. Syvästä sinisestä merestä voi löytyä helmiä. :) Tää juttu kääntyi nyt aivan toisin päin, miten oltiin Teemun kanssa sovittu... Kun Teemu on aina halunnut nartun, joka on tricolor värinen. Minä taas olen halunnut merlen/soopelin, joka on uros. Noh, meillä on taas kompromissi kasassa, että minä saan merleni ja Teemu tyttönsä. Teemu ja siskoni puhui siitä, että kaikella on tarkoitus ja Pate ei nyt vaan ollutkaan se meidän koira...

Eilen illalla, kun katselin meidän pikku-tyttösen kuvia ja koitin keksiä hänelle nimeä, niin yhtäkkiä mieleeni juolahti ti-ke välisen yön uni, jonka olin nähnyt... Ke-aamuna siskoni siis vei pennut sinne silmätarkkiin. Ke-aamuna muistin vain nähneeni unta koirista... Anyway, siinä unessa olin lenkillä Brandyn ja Helmin kanssa!!! Se oli tosi häiritsevää muistaa! Ja se uni tuli niin elävästi takas mun mieleen. Muistan vielä, kun siinä unessakin ihmettelin, että miksi Helmi on meidän kanssa... Missä Pate on... Olen joo taikauskoinen, mutta tuon täytyy olla joku enneuni/merkki jostain. Kaikella on ihan varmasti tarkoitus! Nyt on jo vähän paremmat fiilikset kaiken suhteen. Huomenna koittaa vihdoin se päivä, jota olemme yli kaksi kuukautta odottaneet; Brandy kotiutuu! Ja meidän Helmi-vaavi. =) Hmm, pikkasen vaan ketuttaa, kun tuli ostettua kaikki tarvikkeet "äijä-väreissä"... Mut jospa meidän Helmi on vaan vähän rock. :P

<3 Helmi 4 vko <3

Perjantaita odotellessa!

Perjantaina odotus vihdoin palkitaan; palleroisemme kotiutuvat vihdoin ja viimein! <3 Iiik, mä oon niin fiilareissa. Aivan ikuisuudelta tuntui tuo odottelu ja nyt se on vihdoin ohi. :) Enää neljä päivää jäljellä... Ainii, Teemuhan ei hirveesti osallistunut tähän Paten nimen valitsemiseen, joten nyt hän on ristinyt Paten lempinimeksi "Tapio"! En tajua, mistä hän tuon repäsi, mutta silti puhuu koko ajan "Tapiosta". Aika huvittavaa... Mutta paras ois Teemunkin alkaa tottumaan tuohon Pateen vähitellen. :D

Brandyn vauvat sairasteli viikonloppuna rajua vatsatautia. Pikkuiset kävivät lääkärissä ja saivat lääkkeitä. Nyt onneksi voivat jo huomattavasti paremmin! Vauvat täyttää keskiviikkona 7 viikkoa. Kuvia 6 vkosta alla olevassa linkissä.

http://looneytoonies.kuvat.fi/kuvat/D-pennut+s.12.1.11/6+weeks/

Puin blogia vähän uuteen ulkoasuun, kun tuo pinkki-teema ei oikeen sopinut enää, kun meille on tulossa äijävahvistusta taloon. Mutta pinkkiholistina en voi pinkistä ihan kokonaankaan luopua. :P Päätin pitää blogin osoitteen ja otsikon samana, vaikka ne eivät Pateen liitykään. Mutta meidän tarinahan on aikoinaan Bridgetistä lähteny ja tuo nimi on mielestäni oikein osuva (siitä elokuvasta), niin se jääköön tällaiseksi. Ja onhan Brandy ehdottomasti päästara, kun hän on meille tuon Patenkin pyöräyttänyt. :)

Pate

Kävimme lauantaina taas moikkaamassa Brandya ja vauveleita. Aina niin ihana jälleennäkeminen! Brandy nautti mamman ja papan rapsutuksista. :) Neiti on nyt lopettanut lähes kokonaan vauvojen imettämisen. Enää 10 päivää, niin voimme hakea rakkauspakkaukset kotiin! <3

Kaksi Brandyn vauvoista oli hiukan kipeenä. Toisella oli maha sekaisin ja toisella pyllyssä tulehdus. Tuntuu niin pahalta, kun noin pienenä jo joutuvat sairastamaan. :( Toivottavasti paranisivat pian!

Meidän poitsu on aivan ihana touhupakkaus ja hän on varastanut Teemun sydämen aivan kokonaan. Ja tietysti myös mamman. Olemme miettineet poitsulle nimeä... Jotain deellä alkavaa (kun kerran on Dude of Hazard) tai sitten "poitsusta" jotain muunnelmaa. Noh, lauantaina sitten sisko heitti, että antakaa nimeksi Pate. Ja sehän on oikeen mainio nimi! Meidän poitsusta tuli siis Pate. :D

Pate tutkimusretkellä mamman sylkyssä. :) <3

Keskiviikkona pentuset ovat jo 6 viikkoa vanhoja! Laitan taas linkin 5 vkosta ja myöhemmin tällä viikolla 6 vkosta.

http://looneytoonies.kuvat.fi/kuvat/D-pennut+s.12.1.11/5+weeks/

Olisihan se pitänyt arvata!

Brandyn pennut täytti tiistaina kuukauden! Jäi kolmannen viikon postaus tekemättä, kun tässä on ollut vähän kaikenlaista. Anyway, tässä linkki 3 vko kuviin:

http://looneytoonies.kuvat.fi/kuvat/D-pennut+s.12.1.11/3+weeks/

Ikävästä ei pääse mitenkään eroon. Teemukin puhuu Brandysta päivittäin ja katselee kuvia hänestä. <3 Vihdoin ja viimein löysimme sopivan raon aikataulussamme, joten kävimme keskiviikkona katsomassa Brandya ja vauvoja. Oli niin ihanaa nähdä, kuinka neiti ilahtui nähdessään meidät! :) Brandy tuli mamman ja papan luokse turvaan, kun pennut ovat alkaneet käydä neitimme hermoille. Mm. imetyshommat ei neitiämme jaksa enää kiinnostaa... Brandy oli karistanut mammagrammoja kylkiluiden päältä ja oli aika fit! Neiti oli myös kovin rauhallisen oloinen yleisesti. Ei yhtään haittais, jos se "vaihde" jäis päälle... :D Pennut olivat maailman suloisimpia karvaotuksia, ettei mitkään sanat pysty niitä kuvaamaan! Sydän siellä pakahtui.

Brandy hoitaa vauvoja... Vaihtelevalla menestyksellä. ;)

Sitten asiaan "olisihan se pitänyt arvata"... Teemu oli aivan rakastunut Brandyn vauvoihin ja katsoi minua moneen kertaan siihen malliin, että yksi pallero menee hänen taskuun ihan just. Siskoni alkoi kyselemään, että vieläkö olemme sitä mieltä, ettemme ota pentua. Päätökseni alkoi järkkymään... Yllättäen.

Kyllähän me pennulle aikaa löydetään vaikka väkisin, eli suurin ongelma olisi rahoitus. Sisko alkoi tietty myötäilemään, että kyllä hän auttaa meitä mm. rokotusmaksuissa. Ajattelin, että kääk, ei saa sörkkiä kepillä jäätä... Sisko niin kovasti toivoi, että ottaisimme pennun. Lupasin harkita pentuasiaa uudestaan. Teemultahan mielipidettä ei tarvinnut kysellä, koska hän on toivonut karvavauvaa jo pitkään. Ja varsinkin narttua tricolour-värisenä. Eli Brandy-kopiota. Minä taas olisin toivonut urosta joko merlenä tai soopelina... Ja niinhän siinä vaan kävi, että me saatiin Teemun kanssa kompromissi aikaiseksi; uusi perheenjäsenemme on tricolour-värinen herra nimeltään Dude of Hazard! Tää Mr. Dude on muuten ihan miniversio Brandysta. Siis ihan kopio ulkonäön puolesta. <3

Olisihan tää pitänyt arvata! Kenen tahansa sydän pakahtuu niistä palleroista. Ja Teemun uuden vuoden tinaennustus meni ihan nappiin! Niin siis Teemu sai tinasta karvaisen sheltin. Toivotaan, että se karvainen myös pitää paikkaansa. Nyt on mamma ja pappa aivan fiiliksissä. ;) Mitähän Brandy mahtaa ajatella, kun yksi niistä riiviöistä lähtee mukaamme. Voi olla, että neitiä saattaa aluksi potuttaa, mutta pidemmän päälle on tosi kiva juttu, että Brandylla on aina koirakaveri rinnalla. :) Näillä näkymin parivaljakko kotiutuu viikolla 9. Toivottavasti tuo poitsun nimi ei vaan ole mikään ennuste tulevasta. Mä en meinaan kestä, jos mutsi ja poika ovat kummatkin ihan riiviöitä. :D Mutta toisaalta, nyt on kaikki "helpompaa", kun on jo yhden riiviön saanut kasvatettua, niin on ainakin kokemusta. Ja osaa paremmin varautua kaikkeen mahdolliseen.

Omg, nyt pitää ruveta miettimään pikku-herralle kutsumanimeä ja ostaa kaikkee ihanaa krääsää... Ja blogiakin täytyy muokata uuteen uskoon. Siskoni 4 vko kuvia pennuista voi käydä ihailemassa alla olevasta linkistä. Siellä on tietenkin kuvia myös Mr. Dudesta. ;)

http://looneytoonies.kuvat.fi/kuvat/D-pennut+s.12.1.11/4+weeks/