Automatka meni kaikkien muiden osalta oikein hyvin, paitsi Helmin... Helmi-neitosemme itki aika paljon, mutta Pate ei ollut moksiskaan autoilusta. Kun pääsimme kotiin, niin Pate oli heti ekana häntä pystyssä tsekkaamassa paikkoja. Siis aivan mielettömän rohkea tyyppi! Helmi taas oli hiukan varautunut ja kyhjötti 15 minsaa kuljetusboxin vieressä. Vähitellen Helmikin uskaltautui tutkimaan paikkoja ja riehumaan broidinsa kanssa. Brandy asettautui heti "mukavasti" kotiin tultuaan; kävi tonkimassa pari romua lelukorista ja mussutti luita sängyn päällä. Ihanaa. :D Alla perjantaina otettuja kuvia...
Kaikkia vähän väsyttää. Ainakin Brandy nauttii olostaan. :)
Niinkään ihanaa ei ole ollut tuo Brandyn käytös täällä "sivistyksen parissa". Jälleen kerran neiti isottelee ja riehuu ihan kaikelle mahdolliselle tuolla ulkona. Ja vähän myös sisällä. Hohhoh... Onneksi tiedän, että kyseessä on jokin ihme räkytysvaihde, joka hänelle on jäänyt päälle siskoni luona oltuaan. Kun neitimme on saanut olla "sivistyksen parissa" muutaman päivän, niin räkytysvaihde alkaa kääntymään off-asentoon päin. Oikeastaan nyt onkin jo paljon helpompaa, kuin noina ekoina päivinä.
Viime postauksessa puhuin siitä, kun Paten tarinalla saattaa olla onnellinen loppu... Ja niinhän siinä kävi. :) Eli Pate pääsi maailman ihanimman perheen luokse, 10 minuutin ajomatkan päähän meidän luota. Paten uusi perhe on meinaan Teemun vanhemmat! Heilläkin on ollut jonkin aikaa hauva-vauva-haaveita ja nyt he saivat pienokaisensa. Oli tosi haikeeta, kun Teemun perhe tuli hakemaan Patea lauantaina. Toisaalta olin maailman onnellisin, koska tiesin Paten pääsevän ihanaan ja rakastavaan kotiin tuohon ihan lähelle. Paten nimeksi tuli Rocky, mutta mulle se on aina pikku-Pate. <3 Ja Patesta kuulemme varmasti lisää tässä blogissa! :) Pate on sopeutunut uuteen perheeseensä hyvin; hän ei kuulemma ole ollut yhtään surullinen, vaan jälleen häntä pystyssä kohti uusia seikkailuja. Pate on kyllä luonteeltaan aika "äijä"; hän on koko ajan naskalit kiinni varpaissa ja käsissä. Ja jos Pate päättää, että hän ei halua, niin hän pistää kyllä aika paljon hanttiin. Sanoinkin Teemun perheelle, että sitten vaan hellän varmasti luuloja pois siitä ukkelista. :) Etteivät sitten myöhemmin ole pulassa Mr. Paten kanssa.
Helmi on luonteeltaan melkoinen termiitti ja touhupakkaus (eipä tullu yllätyksenä), mutta hän uskoo yllättävän hyvin, jos kieltää nätisti. Helmi malttaa välillä nauttia rapsutuksista, toisin kuin broidinsa. Ja hän on aina häntä heiluen joka paikassa. Siis ihan mieletön ilopilleri! Helmi on aika hyvin jo oppinut nimensä ja tulee (lähes) aina luokse, kun kutsuu. Helmi nukkuu yönsä tosi hyvin, paitsi että yhden kerran yleensä herättää ulisemalla. Silloinkin riittää, kun vähän paijaa ja höpöttää. Aaawww, ihan ku vauvaa hoitais. <3
Silloin kun Brandy oli vauva, niin hänellä oli tapa pissata ihan minne sattuu. Siis aina matolle, kenkien päälle ja varsinkin omaan petiin! Helmi taas tekee pissat joka kerta alustoille. Yhden kerran tuli vahinko eteisen kynnysmatolle. Mutta tosi kiva siis, että noita petipaikkojakin uskaltaa pitää tuolla, ettei tarvitse pelätä sitä, että joutuu pesemään niitä 10 krt päivässä. Tosin kakkaa tämä neiti on tosi hyvä jemmaamaan. Muutaman kerran hän on onnistunut tekemään kakat alustalle ja loput on menny mitä ihmeellisempiin paikkoihin ja rakoihin, mistä on tosi vaikea siivota. Esim. tänä aamuna kakat oli väännetty tämän toimistotuolin pyörän päälle. Siitä se oli sitten levitetty pyörän "kotelon" sisään ja ympäri eteistä. KIVA... Rakentelin viikonloppuna ja tänään aitauksia pitkin kämppää. Tai siis aitasin semmosella muovisella puutarhaverkolla kaikki pistorasiat ja johdot. Kehittelin myös samaisesta verkosta aidan, jonka pitäisi estää termiittimme pääsyn eteiseen, jossa on hirmuisesti johtoja. Niin ja halusin myös suojata termiitiltämme kynnysmaton ja kengät. En jaksais aina hinkkaa mattoa puhtaaksi, jos neiti ottaa tuon kynnysmaton pissapaikakseen. Ja kengät näyttää maistuvan tuolle neidille aika hyvin... Kämppä on nyt aika friikin näköinen seuraavien kuukausien ajan. :D
Helmin eka ulkoilureissu (sunnuntaina) täällä kotosalla meni tosi hyvin. Pantaankin neiti tottui tosi nopeasti ja ilman suurempia ongelmia. Anyway, Helmi kirjaimellisesti pomppi aivan riemuissaan ulkona. Hän on vissiin ollut pupu edellisessä elämässään?! Hihnakaan ei haitannut menoa melkeen ollenkaan. Välillä neidin oli vaikea tajuta, että hihnan päästä ei pääse irti millään, mutta muuten siis aivan loistavasti mennyt tuo ulkoilu. Jos sitä nyt ulkoiluksi voi sanoa, kun ei hirveen kauaa voi tuolla kylmässä pitää ja muutenkaan ei voi tehdä pitkiä lenkkejä. Ainii ja yhdet pissatkin on tehty onnistuneesti ulos. :)
Helmin ja Paten leikkejä... :)
Ja välillä päikkäreitä. <3
Btw, nyt kun meille ei tullutkaan äijävahvistusta taloon, niin tän nettipäiviksenki vois taas muuttaa takas ihqux pinkix! :P Tai sitten pysytään hetki näissä väreissä. Vaihtelu virkistää myöskin... Teemu sanoi yks aamu, kun me kaikki makoiltiin sängyssä, että: "Mulla on oikeen haaremi täällä." Hahaa. :D
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Koheltajaväki kiittää ja kumartaa! :)