26. maaliskuuta 2011

Shelttikohelluksia riittää

Blogi on jäänyt päivittämättä hirmuisen kevätväsymyksen ja koulukiireiden takia, vaikka oli tarkoitus laittaa kunnon stooreja tosta meidän pikku-neidistä. Olen nyt viikon majaillut siskoni luona hoitamassa koiruuksia, kun sisko lähti lomailemaan Gran Canarialle. Huomenna aamulla he kuitenkin palaavat reissusta, joten mekin pääsemme takas kotiin ja arkeen. Home sweet home! <3 Täällä siskon luona on myös "holhottavana" Selman vaavit, reilut 2 vkoa vanhoja. Aivan ihania otuksia. :) On ollut jännää seurata, kuinka Brandyn äidinvaistot meinaa aina herätä, kun pesästä kuuluu vinkumista. Brandy hätääntyy ja meinaa mennä pesään, mutta Selma kyllä on näyttänyt Brandylle (ja vähän muillekin), että hänen pesäänsä ja pentujen lähelle ei ole asiaa. Brandy on ollut vähän hämillään tästä asiasta... :P Ainii ja Helmi on imaissut Selmalta muutaman kerran maitoa, ihme kyllä Selma ei ole moisesta hermostunut. :D Helmi yrittää Brandyakin vielä imeä, mutta Brandy ei todellakaan lämpene siihen, että pikku-riiviö roikkuu naskaleiden kanssa tisseissä.

Mitäs muuta... Helmin ja Brandyn kanssa on mennyt ihan hyvin. Helmi kaunistuu päivä päivältä ja valloittaa joka päivä yhä enemmän mamman sydäntä hyväntuulisuudellaan ja kiltteydellään (koputan puuta). Päivittelen blogia tässä lähipäivinä paremmin, ihan kuvien kera.

Ainii, olimme Brandyn ja Helmin kanssa torstaina 17.3. shelttien näyttely- ja trimmausillassa. Myös ihana pikku-Pate ja siskoni osallistui iltaan. Pate on muuten melkoinen vintiö! Ei mistään helpoimmasta päästä, luonteensa puolesta siis. Äijä oli melkoinen drama queen, kun sisko liimasi hänen korvia, kun olivat nousseet pystyyn. Tämän herran kanssa pitää ottaa kunnon asenne, ettei myöhemmin tule ongelmia. :P Anyway, Helmi ja Pate riehui innoissaan sheltti-illassa ja Brandykin kävi säätämässä välissä. Ilta meni tosi hienosti, Brandy ja Helmi olivat kummatkin tosi reippaita, vaikka oli paljon koiria ja ihmisiä ympärillä. :) Helmi sai tietysti paljon rapsutuksia ja huomiota osakseen, tosi hyvä juttu että tottuu siihen jo pienestä pitäen. Siinä sivussa yritin oppia vähän trimmausjuttuja, kun en todellakaan ole hyvä trimmaamaan... Mutta kyllä se ilta meni suurimmaks osaks ihaillessa vintiöiden riekkumista.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Koheltajaväki kiittää ja kumartaa! :)